Työtön Juha Nieminen tekee viisi päivää viikossa kuntouttavaa työtä Loimaan kaupungin työpajalla Duuniparkissa.

– Ammumme välillä naulapyssyillä. Pakkaamme tavaroita ja irrotamme erilaisia osia, Nieminen kertoo.

Nieminen tekee töitä alihankintana loimaalaisille yrityksille. Hän työskentelee viitenä päivänä viikossa ilman palkkaa.

– Ei se ole oikein, että yritys hyötyy ja mä en saa palkkaa. Se on järjenvastaista, Nieminen sanoo.

Yritykset maksavat työstä korvausta, joka menee Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry:lle.

Työttömät saavat kulukorvauksen

Juha Nieminen ja kahdeksan muuta Duuniparkin työtöntä ovat kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaksi on työkokeilussa.

He saavat päivässä yhdeksän euron kulukorvauksen ja lisäksi työttömyyskorvausta.

Nieminen sanoo, että hänelle jää kuukaudessa käteen ruokaa ja muita menoja varten noin 130 euroa.

– Leipäjono on tullut tutuksi aina tiistaisin ja perjantaisin, Nieminen kertoo.

Rahat yhdistyksen pyörittämiseen

Loimaan työtoiminnan koordinaattori Kristiina Salo kertoo, että työttömien yhdistys ei tee voittoa. Työstä saadut rahat menevät toiminnan pyörittämiseen.

– Tuloja on yhtä paljon kuin menoja, Salo sanoo.

Kaksi yritystä ostaa työttömien palveluja Duuniparkista. Toinen on ilmanvaihtolaitteita kehittävä Vallox ja toinen Lounais-Suomen Putki.

Valloxin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Korja sanoo, että kaupunki pyysi heiltä apua työttömien aktivointiin.

– Me katsoimme, että se on osa yhteiskuntavastuutamme. Haluamme auttaa Loimaan kaupunkia, Korja toteaa.

Vallox maksaa työttömien yhdistykselle vuosittain noin 30 000 euroa.

Vallox säästää, kun se ostaa työttömien tekemää työtä. Kilpaileva alihankkija maksaisi 9000 euroa enemmän.

Korjan mukaan summat ovat yritykselle merkityksettömän pieniä.

– Ostamme alihankintaa kaikkiaan yli kahdella miljoonalla eurolla vuosittain, Korja sanoo.

lähde: YLE (18.11.2014)

YLE 12.11.2014

Huittislaisen Teppo Palmroosin mielestä kuntouttava työtoiminta on nöyryyttävää. Palmroos sanoo, että hänelle valehdeltiin mahdollisuudesta saada oikeaa työtä. Vain kolme prosenttia työttömistä siirtyy kuntoutuksen jälkeen töihin.

Huittislainen Teppo Palmroos kävelee joka tiistaiaamu kahdeksaksi täyttämään ristisanatehtäviä Huittisten päivätoimintakeskukseen.

Hän astelee Huittisten keskustan halki pitkin hampain. Jos Palmroos jäisi kotiin, hänen tukiaan leikattaisiin, eikä nelihenkinen perhe tulisi toimeen.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Palmroos on muutaman kerran kieltäynyt menemästä aktivointiin. Silloin hän on saanut tukien jäädytyksestä aiheutuvan karenssin.

– Täytyy tulla vähän vähemmällä toimeen, mutta henkisesti se tuntuu helvetin vapauttavalta, Palmroos sanoo.

Palmroos on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa. Hänet on velvoitettu olemaan joka viikko neljä tuntia päivätoimintakeskuksessa. Kunnat ja kaupungit tarjoavat tällaista aktivointia muun muassa siksi, että niiden ei tarvitse maksaa sakkoa valtiolle.

Palmroos pitää aktivointiaan hyödyttömänä.

– Siellä ei tehdä yhtään mitään. Ei puutu kuin imelät viulut, niin meininki olisi kuin elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän.

Palmroos kertoo, että hän voisi tehdä kaikenlaisia töitä. Rakennushommat eivät onnistu polvivamman takia.

Hän yritti hakea töitä vuokratyöfirman kautta. Se ei Palmroosin mukaan onnistunut, sillä vuokratyöfirmalle ei kelvannut hänen prepaid-liittymänsä.

Mitä Palmroos on saanut kuntouttavasta työtoiminnasta?

– Pahaa mieltä ja vitutusta. Nöyryytystä ja itsensä turhaksi tuntemista, hän sanoo.
Palmroos väittää, että häntä huijattiin

Palmroos meni mukaan kuntouttavaan työtoimintaan kahdeksan vuotta sitten.

– Minulle valehdeltiin, että tämä voisi johtaa oikeaan työpaikkaan, Palmroos sanoo.

Kuntouttavasta työtoiminnasta työllistytään huonosti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vain kolme prosenttia päätyy kuntoutuksen jälkeen palkkatöihin. Yleensä päädytään uudelle kuntouttavalle jaksolle tai takaisin työttömäksi.

Kuntouttava työtoiminta on alun perin tarkoitettu esimerkiksi päihdeongelmaisille, minkä vuoksi sillä on huono maine.

Eräs nimettömänä pysyttelevä entinen työtön kertoo, että toimintaan oli kiusallista joutua mukaan.

– Nimike kuntouttava työtoiminta on leimaava. Siitä tulee automaattisesti mieleen, että ihmisellä on alkoholi- tai huumeongelma, hän sanoo.

Kuntouttavassa työtoiminnassa on mukana 25 000 työtöntä. Määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.

Mukana on nykyään paljon sellaisiakin työttömiä, joilla ei ole ongelmia elämänhallinnan tai päihteiden kanssa.

Ensi vuonna kuntoutettavien määrän odotetaan kasvavan lisää, kun kunnat joutuvat maksamaan entistä herkemmin sakkoa työttömistä.
Kaupungilla tarjolla muutakin kuin ristikoiden täyttöä

Huittisten kaupungilta kerrotaan, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat voivat halutessaan vaihtaa toimipistettä.

– Meillä on esimerkiksi Meijerin piste, jossa voi hyödyntää omaa osaamistaan. Siellä on muun muassa puupaja ja metallipaja, sanoo kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Arja Lehtinen.

– Jokainen saa tehdä jotain, ja tekemistä löytyy varmasti. Pyrimme myös kuuntelemaan ihmisen omia toiveita, Lehtinen toteaa.

Hallituksen esittämän lakimuutoksen myötä työtä olisi otettava vastaan myös nykyisen 80 kilometrin työssäkäyntialueen ulkopuolelta, jos työmatkoihin kuluu julkisilla kulkuvälineillä enintään kolme tuntia päivässä. Nykyisen lain mukaan työtä on otettava vastaan 80 kilometrin säteellä kotiovelta eli nykyisen työssäkäyntialueen sisältä.

SDP:n kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov sanoo lakiesityksen olevan osa hallituksen rakennepakettia.

– Tämä on osa rakennepakettia, jossa on pyritty siihen, että työntekijät ja työpaikat kohtaisivat.

Työ- ja elinkeinoministeriön Yle Uutisille antaman arvion mukaan työ- ja elinkeinotoimistot tekevät vuonna 2014 noin 40 000 työtarjousta perinteisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelle. Työttömyyskorvausten ehtojen kiristyminen voi siis koetella jopa kymmeniätuhansia suomalaisia.

– On vaikea tarkasti arvioida, kuinka suurta joukkoa kiristys koskee, mutta tuota määrää enimmillään, työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Timo Meling sanoo.

– Laajennus koskee siis ainoastaan tapauksia, joissa voidaan käyttää julkista liikennettä. Toisaalta osa työnhakijoista on valmis ottamaan työtä vastaan kauempaakin ilman että työttömyysturvan saaminen sitä edellyttäisi, Meling täsmentää.

Filatov sanoo puolustavansa lain pyrkimystä vähentää työttömyyttä, mutta näkee hallituksen esittämässä lakimuutoksessa ongelmiakin.

– Itse pitäisin tärkeänä, ettei aikamääre ole ainoa kriteeri, vaan mietittäisiin myös paljonko matkat maksavat. Jos työstä saatava palkka on niin pieni, että se syö suuren osan siitä hyödystä niin onko se kansantaloudellisesti ja inhimillisesti järkevää.

Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.

– YLE uutiset 11.11.2014