Huittislaisen Teppo Palmroosin mielestä kuntouttava työtoiminta on nöyryyttävää. Palmroos sanoo, että hänelle valehdeltiin mahdollisuudesta saada oikeaa työtä. Vain kolme prosenttia työttömistä siirtyy kuntoutuksen jälkeen töihin.
Huittislainen Teppo Palmroos kävelee joka tiistaiaamu kahdeksaksi täyttämään ristisanatehtäviä Huittisten päivätoimintakeskukseen.
Hän astelee Huittisten keskustan halki pitkin hampain. Jos Palmroos jäisi kotiin, hänen tukiaan leikattaisiin, eikä nelihenkinen perhe tulisi toimeen.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Palmroos on muutaman kerran kieltäynyt menemästä aktivointiin. Silloin hän on saanut tukien jäädytyksestä aiheutuvan karenssin.
– Täytyy tulla vähän vähemmällä toimeen, mutta henkisesti se tuntuu helvetin vapauttavalta, Palmroos sanoo.
Palmroos on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa. Hänet on velvoitettu olemaan joka viikko neljä tuntia päivätoimintakeskuksessa. Kunnat ja kaupungit tarjoavat tällaista aktivointia muun muassa siksi, että niiden ei tarvitse maksaa sakkoa valtiolle.
Palmroos pitää aktivointiaan hyödyttömänä.
– Siellä ei tehdä yhtään mitään. Ei puutu kuin imelät viulut, niin meininki olisi kuin elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän.
Palmroos kertoo, että hän voisi tehdä kaikenlaisia töitä. Rakennushommat eivät onnistu polvivamman takia.
Hän yritti hakea töitä vuokratyöfirman kautta. Se ei Palmroosin mukaan onnistunut, sillä vuokratyöfirmalle ei kelvannut hänen prepaid-liittymänsä.
Mitä Palmroos on saanut kuntouttavasta työtoiminnasta?
– Pahaa mieltä ja vitutusta. Nöyryytystä ja itsensä turhaksi tuntemista, hän sanoo.
Palmroos väittää, että häntä huijattiin
Palmroos meni mukaan kuntouttavaan työtoimintaan kahdeksan vuotta sitten.
– Minulle valehdeltiin, että tämä voisi johtaa oikeaan työpaikkaan, Palmroos sanoo.
Kuntouttavasta työtoiminnasta työllistytään huonosti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vain kolme prosenttia päätyy kuntoutuksen jälkeen palkkatöihin. Yleensä päädytään uudelle kuntouttavalle jaksolle tai takaisin työttömäksi.
Kuntouttava työtoiminta on alun perin tarkoitettu esimerkiksi päihdeongelmaisille, minkä vuoksi sillä on huono maine.
Eräs nimettömänä pysyttelevä entinen työtön kertoo, että toimintaan oli kiusallista joutua mukaan.
– Nimike kuntouttava työtoiminta on leimaava. Siitä tulee automaattisesti mieleen, että ihmisellä on alkoholi- tai huumeongelma, hän sanoo.
Kuntouttavassa työtoiminnassa on mukana 25 000 työtöntä. Määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.
Mukana on nykyään paljon sellaisiakin työttömiä, joilla ei ole ongelmia elämänhallinnan tai päihteiden kanssa.
Ensi vuonna kuntoutettavien määrän odotetaan kasvavan lisää, kun kunnat joutuvat maksamaan entistä herkemmin sakkoa työttömistä.
Kaupungilla tarjolla muutakin kuin ristikoiden täyttöä
Huittisten kaupungilta kerrotaan, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat voivat halutessaan vaihtaa toimipistettä.
– Meillä on esimerkiksi Meijerin piste, jossa voi hyödyntää omaa osaamistaan. Siellä on muun muassa puupaja ja metallipaja, sanoo kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Arja Lehtinen.
– Jokainen saa tehdä jotain, ja tekemistä löytyy varmasti. Pyrimme myös kuuntelemaan ihmisen omia toiveita, Lehtinen toteaa.